Kuudes moduuli on jo alkanut ja onkin aikana tehdä seuraava blogipostaukseni siihen liittyen. Kuudennessa moduulissa käsittelimme käyttäjätutkimusta ja menetelmiä, joilla sitä voidaan harjoittaa. Käyttäjätutkimus on tietojenkäsittelyn tieteenala, joka tutkii ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tällä tieteenalalla tutkitaan käytettävien teknologioiden arviointia, käyttöä, suunnittelua sekä muita siihen liittyviä tapahtumia ja ilmiöitä. Näkökulmana tässä tapauksessa on käyttäjä, eli ihminen. 

Käyttäjiä tutkittaessa pyritään ottamaan mahdollisimman monia ominaisuuksia huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi eri ikäluokat, ammatti, ajankäyttö sekä mahdolliset henkilökohtaiset ominaisuudet kuten esimerkiksi erilaiset vammat. 

Käyttäjän vaatimusten ja tarpeiden ymmärtämiseksi on ensin ymmärrettävä käyttäjän taustoja ja toimintoja. Tehtävää vaikeuttaa se, että käyttäjätieto on alati muuttuvaa. Käyttäjätutkimuksessa suurta roolia näyttelee myös psykologia, joka täytyy huomioida uutta tuotetta tai palvelua suunnitellessa. Tuotekehittelyssä on teoriaosion mukaan vain vähän koulutettuja asiantuntijoita mukana, jotta saataisiin mahdollisimman käyttäjäystävällinen tuote tehtyä. Käyttäjiä pyritään myös tarvittaessa osallistamaan tuotekehitykseen. Alussa käyttäjät ja kehittäjät olivat samoja henkilöitä. Myöhemmin tuotteita alettiin kehittää toisille. Tämän myötä syntyi kysymys, missä määrin käyttäjän ja kehittäjän välillä tulee olla vuorovaikutusta. 

Miten käyttäjiä sitten voidaan tutkia? Tähän on olemassa monia eri menetelmiä, joista käsittelemme nyt lyhyesti pari. Yksi tällaisista on laadullinen menetelmä. Siinä käytetään kenttätutkimuksia sekä erilaisia ryhmissä tapahtuvia menetelmiä. Tavoitteena laadullisessa menetelmässä on teoria-aineiston mukaan olemassa olevan muuttaminen. Toinen menetelmä on etnografia. Tässä tapauksessa kuvataan todellisia tapauksia perusteellisen ja syväluotaavan kenttätutkimuksen avulla. Tätä menetelmää käytetään tuotekehityksen alkuvaiheessa ja siinä keskitytään nimenomaan tuotteeseen. Muita menetelmiä ovat etnometodologia, symbolinen interaktiotismi sekä analyyttinen induktio.