Kuudes moduuli on jo alkanut ja onkin aikana tehdä seuraava blogipostaukseni siihen liittyen. Kuudennessa moduulissa käsittelimme käyttäjätutkimusta ja menetelmiä, joilla sitä voidaan harjoittaa. Käyttäjätutkimus on tietojenkäsittelyn tieteenala, joka tutkii ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tällä tieteenalalla tutkitaan käytettävien teknologioiden arviointia, käyttöä, suunnittelua sekä muita siihen liittyviä tapahtumia ja ilmiöitä. Näkökulmana tässä tapauksessa on käyttäjä, eli ihminen. 

Käyttäjiä tutkittaessa pyritään ottamaan mahdollisimman monia ominaisuuksia huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi eri ikäluokat, ammatti, ajankäyttö sekä mahdolliset henkilökohtaiset ominaisuudet kuten esimerkiksi erilaiset vammat. 

Käyttäjän vaatimusten ja tarpeiden ymmärtämiseksi on ensin ymmärrettävä käyttäjän taustoja ja toimintoja. Tehtävää vaikeuttaa se, että käyttäjätieto on alati muuttuvaa. Käyttäjätutkimuksessa suurta roolia näyttelee myös psykologia, joka täytyy huomioida uutta tuotetta tai palvelua suunnitellessa. Tuotekehittelyssä on teoriaosion mukaan vain vähän koulutettuja asiantuntijoita mukana, jotta saataisiin mahdollisimman käyttäjäystävällinen tuote tehtyä. Käyttäjiä pyritään myös tarvittaessa osallistamaan tuotekehitykseen. Alussa käyttäjät ja kehittäjät olivat samoja henkilöitä. Myöhemmin tuotteita alettiin kehittää toisille. Tämän myötä syntyi kysymys, missä määrin käyttäjän ja kehittäjän välillä tulee olla vuorovaikutusta. 

Miten käyttäjiä sitten voidaan tutkia? Tähän on olemassa monia eri menetelmiä, joista käsittelemme nyt lyhyesti pari. Yksi tällaisista on laadullinen menetelmä. Siinä käytetään kenttätutkimuksia sekä erilaisia ryhmissä tapahtuvia menetelmiä. Tavoitteena laadullisessa menetelmässä on teoria-aineiston mukaan olemassa olevan muuttaminen. Toinen menetelmä on etnografia. Tässä tapauksessa kuvataan todellisia tapauksia perusteellisen ja syväluotaavan kenttätutkimuksen avulla. Tätä menetelmää käytetään tuotekehityksen alkuvaiheessa ja siinä keskitytään nimenomaan tuotteeseen. Muita menetelmiä ovat etnometodologia, symbolinen interaktiotismi sekä analyyttinen induktio.

Viidennessä moduulissa aiheenamme olivat kokemukset ja niiden arviointi eri tilanteissa. Kokemuksista puhuttaessa nousevat useimmiten yleensä esille käyttö -ja käyttäjäkokemus. Monesti näistä puhutaan samaa tarkoittavina käsitteinä, mutta tarkemmin tarkasteltuna ne ovat kuitenkin eri asioita. Käyttäjäkokemus tarkoittaa enemmän yleisluontoista kokemusta teknologiasta käyttäjän näkökulmasta. Käyttökokemus puolestaan kuvaa pikemminkin jonkin teknologian välitöntä käyttöä ja siitä saatavaa kokemusta, kuten kurssin aineistossa kerrotaan. 

Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat monet eri asiat. Näitä ovat esimerkiksi käytettävän palvelun käytettävyys, odotukset, konteksti ja mahdolliset aikaisemmat kokemukset sekä mielikuvat. Käyttäjäkokemusta arvioidaan odotusten, käyttökokemuksen ja käytön jälkeisten kokemusten perusteella. Näiden lisäksi voidaan myös tutkia kokemuksia vieläkin pidempien aikavälien perusteella. Näitä taas voidaan tutkia arvioimalla välineitä, käytettyjä menetelmiä ja kriteereitä. Myös palvelun käytännöllisyyttä ja siitä saatavaa hyötyä ja mielikuvaa tarkastellaan.

Käyttäjäkokemuksia arvioidessa on hyvä ottaa huomioon kaikki siihen vaikuttavat asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi käytettävä teknologia ja sen piirteet, konteksti sekä käyttäjän henkilökohtaiset inhimilliset ominaisuudet. Muun muassa käyttäjän vireystilalla ja ennakko-odotuksilla voi olla hyvinkin suuri merkitys käyttökokemukseen ja sitä kautta käyttäjäkokemukseen. 

Edellä mainitun lisäksi viidennessä moduulissa käsiteltiin myös luotaimia. Luotaimet ovat eräänlainen tutkimusmenetelmä tiedon keräämiseksi. Sen avulla olisi tarkoitus löytää uusia innovatiivisia ideoita palveluihin. Rehellisesti sanottuna luotainten idea ei ainakaan itselleni oikein avautunut, ainakaan riittävästi. En oikein ymmärtänyt mitä tällaisilla menetelmillä on mahdollista saavuttaa, tai miten ne käytännössä hyödyttäisivät uusien innovaatioiden löytämisessä. 

Viikolla 48 käynnistyi neljäs moduulimme, jossa jatkettiin käyttäjäteemaisilla asioilla. Tarkemmin ottaen käsittelyssä oli käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Se on tärkeää sillä käyttäjät ovat yksi parhaimpia tietolähteitä tuotetta tai palvelua suunnitellessa. He tietävät käyttökontekstin ja osaavat antaa myöhemmin myös palautetta toiminnasta. Erityisesti tuotteen lopullisilta käyttäjiltä saatu palaute näyttelee isoa osaa käyttäjäkeskeisten hyödykkeiden suunnittelussa. Parasta olisi, jos käyttäjät saataisiin mukaan heti kehityksen alkuvaiheessa ja he pysyisivät mukana läpi kehityksen ja myös sen jälkeen. Tällöin saataisiin taattua tuotteen kehityksen jatkuvuus läpi sen elinkaaren. 

 Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tulee ottaa huomioon kelle tuotetta ollaan valmistamassa ja millainen kyseinen tuote on. Erilaisilla käyttäjillä on erilaisia vaatimuksia ja toiveita tuotteen ominaisuuksien suhteen. On hyvä pohtia, että onko tuote massatuote jota käyttää joku satunnainen henkilö, vaiko tarkasti räätälöity tuote jollekin tietylle taholle, jolla on tiettyjä spesifisiä vaatimuksia sen osalta.  

Mikäli tuote tulee jonkun tietyn ammattiryhmän käyttöön, olisi hyvä saada asiantuntijoita mukaan kehitystyöhön juuri tästä kyseisestä ryhmästä. Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki käyttöön vaikuttavat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi käyttäjien lisäksi tuotteeseen liittyvät sidosryhmät ja ympäristö. On myös hyvä pohtia onko tuotteesta tarkoitus tehdä mahdollisesti mobiili? 

Ihminen voi eri rooleissa suhteessa tuotteeseen. Hän voi olla esimerkiksi käyttäjä tai kehittäjä. Sanat kuulostavat hieman samalta, mutta niillä on aivan eri merkitykset. Käyttäjänä ihminen haluaa ymmärtää tuotteen tai palvelun toimintaa ja näkee sen käytön välineenä. Kehittäjänä hän haluaa kehittää tai muuttaa sen käyttötoimintaa. Tässä oli viikolla 48 oppimani asiat käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta noin pääpiirteittäin.

Aika rientää ja olemme edenneet kurssilla jo kolmanteen moduuliin. Tässä kurssin moduulissa keskiössä on käytettävyys, sen suunnittelu ja arviointi. Saimme taas kerran kattavan teoriapaketin, jota olisi tarkoitus testata myöhemmin ryhmätehtävien muodossa. 

Mitä siis on käytettävyys? Se on lyhykäisyydessään tuotteen laatuominaisuus. Tuotteen käyttö on siis tehokasta, tarkoituksenomaista ja tietenkin miellyttävää. Näiden ominaisuuksien arvioimiseksi on hyvä tunnistaa ja määrittää totta kai ne käyttäjät ja käyttötilanteet. Käyttäjien määritys tai arvioiminen ei ole aivan yhtä helppoa miltä se kuulostaa. Eri käyttäjä voivat erota toisistaan hyvinkin paljon ja heihin vaikuttavat esimerkiksi kyvyt, tiedot, taidot ja kulttuurit. 

Käytettävyyden suunnittelu on hyvin olennainen osa tuotettaessa hyvää tuotetta tai palvelua. Suunnitteluun jo aikaisemmin mainitsemani käyttäjien ja käyttötilanteiden määrittäminen. Näiden lisäksi on olemassa myös muita tekijöitä. Käytettävyyden suunnittelussa voidaan käyttää apuna erilaisia asiantuntijoita. Heille voidaan myös delegoida projektin joitakin tehtäviä. Suunnittelussa voi myös käyttää apuna joitakin kirjallisia oppaita, joskaan nämä eivät ole ratkaisuja ihan jokaiseen ongelmaan. 

Kolmantena osa-alueena meillä oli käytettävyyden arviointi. Arviointi on yksi tehokas keino hyvän käytettävyyden saavuttamiseen. Arviointia ja testausta tulisi tehdä mieluusti jo tuotteen tai palvelun valmistuksen alkuvaiheessa, jotta ominaisuuksiin kyetään vaikuttamaan ajoissa. Mikäli arviointia suoritetaan vasta valmiiseen tuotteeseen, ollaan jo pahasti myöhässä, sillä resursseja ja aikaa on jo ehditty tuhlata mahdolliseen virheelliseen lopputulokseen.  

Arviointiin kuuluvia testausmenetelmiä on monenlaisia. Yleisimpiä ovat erilaiset asiantuntija -käyttäjäkeskeiset testausmenetelmät. Tulokset ja niitä tarkastelevat näkökulmat vaihtelevat menetelmästä riippuen.  

Noniin,

olemme edenneet tällä kurssilla jo toiseen moduuliin. Viikolla 46 olemme päässeet tutustumaan lisää informaatioteknologiaan esimerkiksi palvelumuotoilun ja käyttökontekstin muodossa. Kurssitehtävät ovat sisältäneet tiiviitä teoriakattauksia joiden tueksi on vielä annettu materiaalia Youtubesta. Näiden lisämateriaalien tarkoituksena on herättää ajatuksia ja auttaa soveltamaan oppimaamme hieman käytännöllisemmin. 

Otetaan ensiksi käsittelyyn palvelumuotoilu. Palvelumuotoilu tarkoittaa yksinkertaistettuna kutakuinkin käyttäjälähtöistä suunnittelua. Tavoitteena on siis tehdä palvelut vastaamaan mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita. Palvelut sisältävät palvelutuokioita. Ne ovat palvelun sisältämät osat, jotka toistuvat peräkkäin palvelun alusta aina sen loppuun.  

Palvelukonsepti puolestaan on ikään kuin tuotekonsepti, joka kuvaa mistä tuote tai palvelu koostuu; esimerkiksi teknologiat, ihmiset ja prosessit. 

Kun mietimme missä ja millaisissa tilanteissa tuotetta tai palvelua käytetään pohdimme sen käyttökontekstia. Käyttökontekstin tunteminen on yksi tärkeimpiä tekijöitä käyttäjälähtöisessä suunnittelussa. Se on oikeastaan välttämätöntä tuntea, mikäli haluaa suunnitella minkäänlaisia tuotteita. Tai ainakin mikäli haluaa tuotteestansa käytettävän. 

Käyttökontekstia pohdittaessa otetaan usein huomioon seuraavanlaisia tekijöitä; käyttäjät, tehtävät, välineet sekä fyysiset että sosiaaliset ympäristöt. Näiden käsitteiden alapuolelta löytyy vielä paljon alakäsitteitä, mutta itse en niitä tässä ala sen kummemmin erittelemään. Mobiilit eli liikkuvat tai liikuteltavat laitteet tuovat puolestaan omat haasteensa käyttökontekstin pohdintaan. Liikkeen myötä käyttöympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja tämä vaatii palvelulta monipuolisempia ominaisuuksia.