Noniin,

olemme edenneet tällä kurssilla jo toiseen moduuliin. Viikolla 46 olemme päässeet tutustumaan lisää informaatioteknologiaan esimerkiksi palvelumuotoilun ja käyttökontekstin muodossa. Kurssitehtävät ovat sisältäneet tiiviitä teoriakattauksia joiden tueksi on vielä annettu materiaalia Youtubesta. Näiden lisämateriaalien tarkoituksena on herättää ajatuksia ja auttaa soveltamaan oppimaamme hieman käytännöllisemmin. 

Otetaan ensiksi käsittelyyn palvelumuotoilu. Palvelumuotoilu tarkoittaa yksinkertaistettuna kutakuinkin käyttäjälähtöistä suunnittelua. Tavoitteena on siis tehdä palvelut vastaamaan mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita. Palvelut sisältävät palvelutuokioita. Ne ovat palvelun sisältämät osat, jotka toistuvat peräkkäin palvelun alusta aina sen loppuun.  

Palvelukonsepti puolestaan on ikään kuin tuotekonsepti, joka kuvaa mistä tuote tai palvelu koostuu; esimerkiksi teknologiat, ihmiset ja prosessit. 

Kun mietimme missä ja millaisissa tilanteissa tuotetta tai palvelua käytetään pohdimme sen käyttökontekstia. Käyttökontekstin tunteminen on yksi tärkeimpiä tekijöitä käyttäjälähtöisessä suunnittelussa. Se on oikeastaan välttämätöntä tuntea, mikäli haluaa suunnitella minkäänlaisia tuotteita. Tai ainakin mikäli haluaa tuotteestansa käytettävän. 

Käyttökontekstia pohdittaessa otetaan usein huomioon seuraavanlaisia tekijöitä; käyttäjät, tehtävät, välineet sekä fyysiset että sosiaaliset ympäristöt. Näiden käsitteiden alapuolelta löytyy vielä paljon alakäsitteitä, mutta itse en niitä tässä ala sen kummemmin erittelemään. Mobiilit eli liikkuvat tai liikuteltavat laitteet tuovat puolestaan omat haasteensa käyttökontekstin pohdintaan. Liikkeen myötä käyttöympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja tämä vaatii palvelulta monipuolisempia ominaisuuksia.